Varhan aluehallitus laski ensi vuoden tasapainotustavoitetta
Avainsanat:Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) hyvinvointialuejohtajan esitystä talouden tasapainottamiseksi ei hyväksytty aluehallituksen tiistain kokouksessa.
Varhan aluehallituksen enemmistö teki äänestysten jälkeen talouden tasapainotussuunnitelmaan useita muutoksia ja muutti suunnitelman nimeksi Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma 2024-2026. Tasapainotustavoitteeksi aluehallitus asetti 270 miljoonan sijaan 230 miljoonaa.
Hyvinvointialueiden talouden ja investointien vahva valtionohjaus asettaa hyvinvointialueille tiukat velvoitteet huolehtia taloutensa tasapainosta. Varhan viranhaltijoiden valmistelemassa toiminnan uudistamisessa ja talouden tasapainottamistyössä tavoiteltiin 270 miljoonan euron kustannuskehitystä hillitseviä toimenpiteitä vuosien 2024-2026 aikana.
Talouden tasapainotustarve muodostuu lähivuosien kustannus- ja rahoituskehityksen epätasapainosta ja siitä, että talouden tasapaino tulee lain mukaan saavuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluehallituksen hyväksymä suunnitelma kasvattaa entisestään 2024 talousarvion alijäämäisyyttä ja vaikuttaa suunnittelukausien 2025-2026 valmisteluun.
Hyväksytty talouden sopeuttamisohjelma on edellytys sille, että Varha voi käyttää lainanottovaltuutta vuonna 2024. Alustavien arvioiden mukaan taloutta ei muutetulla ohjelmalla saada tasapainoon vuoteen 2026 ja siten valmistelua jatketaan. Ohjelman hyväksyy aluevaltuusto.
Aluehallituksen muutettuun esitykseen kirjattiin, että hyvinvointialueen edunvalvontatavoitteena on sen lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoituslakiin siten, että talouden tasapainottamiselle tulee saada enemmän aikaa ja hyvinvointialueindeksiä tulee muuttaa siten, että se ottaa paremmin huomioon hyvinvointialueiden toiminnasta aiheutuvat kustannusmuutokset.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 kolmas osavuosikatsaus ei tuonut tiistaina kokoontuneelle aluehallitukselle yllätyksiä. Tilikauden alijäämäksi ennustetaan 121,4 miljoonaa euroa. Koska tilikausi on hyvinvointialueen ensimmäinen järjestämisvastuunalainen toimintavuosi eikä historiatietoa ole käytettävissä, tulosennusteen laatimiseen liittyy normaalia suurempi virhemarginaali. Aluehallitus on käsitellyt kokouksissaan 12.9. ja 26.9. toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Tuolloin päätettiin välittömästi kustannusten kasvua pysäyttävien toimenpiteiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi päätettiin, että pidemmän aikavälin taloutta tasapainottavat toimenpiteet sisällytetään talousarvioon ja -suunnitelmaan 2024-2026. Tämän vuoksi osavuosikatsauksen perusteella ei esitetä käynnistettäväksi lisätoimenpiteitä.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle hyvinvointialueen palvelustrategian hyväksymistä. Palvelustrategiaan tehtiin joitakin tarkennuksia. Palvelustrategian lähtökohtana on kuvata, miten palvelut toimivat asiakkaiden näkökulmasta. Palvelustrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota palvelujen yhteensovittamiseen sekä palvelurakenteen yleiseen keventämiseen.
Talouden tasapainottaminen ei heikennä hyvinvointialueen henkilöstöetuuksia. Vuonna 2024 henkilöstölle, joka täyttää edun saamiselle henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti asetetut edellytykset, tarjotaan kalenterivuoden aikana liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- ja työmatkaetu, jonka arvo on 250 euroa.
- Haluamme vaikeassakin taloustilanteessa huolehtia henkilökuntamme hyvinvoinnista, hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen sanoo.
Etu on edellä mainittujen toimintojen lisäksi hyödynnettävissä terveyspalveluista palveluntarjoajan verkostoon kuuluvissa optikko- ja fysioterapiapalveluissa.
- Aluehallitus toivoo, että henkilöstöetuuksista on Varhan yli 23 000 ammattilaiselle iloa ja hyötyä, aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja toivoo.
Aluehallitus tarkensi hyvinvointialueen sosiaalisen luototuksen ohjeistusta niin, että sosiaalisesta luotosta peritään Suomen Pankin vahvistama viitekorko, kuitenkin vähintään nolla. Sosiaalisen luoton korko tarkistetaan 6 kuukauden välein vuoden ensimmäisenä päivänä ja 1. heinäkuuta. Viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 pykälässä tarkoitettu viitekorko. Sosiaalinen luotto määritellään tasaerälainaksi, jolloin laina-aika voi pidentyä tai lyhentyä koron muutosten vuoksi.
Muut kuin tässä mainitut pykälät päätettiin esityslistan mukaisesti.